Olen ollut kai koko ikäni koukussa. Jossakin sellaisessa. Sokerikoukussa. Nikotiinikoukussa. Läheiskoukussa. Surullista on, että jostain koukusta pyristely on ollu aina osa elämääni. Valitessani ketogeenisen elämäntavan, oli minun tehtävä elintavoissani suuri inventaario. Mitä haluan säilyttää ja mistä haluan eroon. Oli tehtävä päätöksiä ja asetettava itselleni uusia tavoitteita ja rutiineja. Omien totuttujen elintapojen tarkastelu sekä syiden pohdiskelu oli erittäin oleellista. Olin vuosien ajan hankkinut itselleni epäterveitä rutiineja, joilla yritin tasapainottaa itseäni. Olin rutinoitunut mm perjantaiseen mässyilyyn. Työviikon selätettyäni kiiruhdin hakemaan kaupasta jotain hyvää; sipsejä, karkkia, suklaata. Lisäksi oli valmistettava jotain hyvää ja nopeaa ruokaa kuten pitsaa tai tortilloja. Herkkujen määrä kasvoi kuukausi kuukaudelta. Palkitsin ja hemmottelin itseäni syömällä sokeria. Ja sokeria syömällä teki lisää mieli sokeria eikä lopulta enää mikään riittänyt. Ulkoi...
Aikuinen nainen keski-iän kynnyksellä. Perhearkea ja päivätyötä hoiva-alalla. Hyvinvointia ja terveyshakuisuutta. Ketogeenistä elämäntapaa. Kotoilua ja sisustusta. Tätä kaikkea, pieninä paloina.