Siirry pääsisältöön

Joulumieli

Pitääkö se olla jo? Joulumieli? Marraskuussa? 

Aloin olla jo huolissaan, kun joulumieleni on ollut tipotiessään. Joulu on alkanut varkain hivuttautua  talvivalojen, mainosten, musiikin ja koristeiden muodossa. Tuntuu, että vuosi vuodelta joulunodotusaika alkaa yhä aikaisemmin ja olen aina jotenkin myöhässä. En syty joululle ajoissa. Että sen vuoksi meille ei tulekaan kunnollinen joulu, kun en ole riittävän varhain mukana jouluvalmisteluissa. Pieni paniikki yrittää ottaa otetta minusta. 




Suorittamista. Sitäkö se joulu taas on? Vuodesta toiseen yhä kiihtyvällä vauhdilla. 


Mutta tänä vuonna yritän karkottaa jouluisen stressaamisen. Yritän tehdä vain asioita, mistä tulee hyvä mieli. Muiden osalta muutan asennettani. Tarvitsemmeko kaikkea oikeasti? En osta kotiin yhtään uutta jouluhärpäkettä, vaan tyydyn vanhoihin ja olemassaoleviin. En tee tästä joulusta materiaalijoulua. Olisiko se osaltani eräänlainen ekoteko? Ruoankaan kanssa en aio liioitella, vaan pyrin yksinkertaisuuteen. Yksinkertaista ja maukasta. Kuten ketogeeninen ruoka yleensä on. Tänä vuonna uskoisin onnistuvani tarjoamaan perheelleni jouluisia makuelämyksiä myös ketomaailmasta, mutta en silti voi  syrjäyttää tavanomaisia jouluruokaperinteitä. 





Päätin kuunnella eilen siivotessani joulumusiikkia ja kyllä; joulumieli livahti sydämeeni. Ja ehkä sitten myös vähän kotiimmekin. Kyllä se joulu sieltä tulee vielä. Mutta tämän vuoden johtoajatukseni on, että tulkoon joulu meille sellaisena kuin se pakottamatta haluaa.


-Teija

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aamurutiinit

Minulle on tärkeää ylläpitää hankkimaani hyvää oloa ja haluan haalia sitä aina jostain vielä vähän lisää. Aamut ovatkin erityisen tärkeitä. Nautin hitaista sellaisista ja siksi varaan työaamuunkin 1,5 tuntia aikaa itselleni. Jotta näin todella tapahtuisi, meillä mennään nukkumaan varhain. Ketoosin myötä unenlaatuni on kohentunut ja nykyisin minulle riittää vähän vähemmän unta kuin aiemmin. Herään virkeänä. Olen kehitellyt itselleni rutiineja, joilla saan päiväni käyntiin minulle sopivimmilla tavoilla. Tapoja olen hakenut vuosia ja nyt ketoruokavalion tuomien elintapamuutosten myötä nykyisistä aamurutiineistani on tullut vakio. Kuljeksin villasukissa ja aamutakissa, hörpin kahvia, kuuntelen äänikirjoja tai podcasteja kuulokkeilla muun perheen vielä nukkuessa. Nautin kirkasvalosta meikatessani. Hellin vatsaani vihersmoothiella, joka syntyy nopeasti viherjauheesta, MCT-öljystä ja vedestä. Vitamiinit (magnesium, kalsium, sinkki, d-vitamiini ja biotiini) tulee kätevimmin nautittua, kun ne o...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Meikkipiste

Olen alkanut kiinnostua oman hyvinvointi vaalimisen rinnalla myös kauneudenhoidosta. Siksipä päätinkin rakennella itselleni työpisteen sitä varten. Miniatyyriharrastuksen jäädessä taka-alalle, päädyin ottamaan askartelutyöpöytäni tähän käyttöön.  Pöytä on vanha puinen työpöytä, jonka ostin aikoinaan entisen työpaikkani jäämistöstä. Työpöytä on syvä ja sen laatikot ovat erittäin tilavat. Vanhaa kunnon 60-, tai 50-lukua, olettaisin. Tukeva, jämäkkä ja luotettava pöytä, jonka ääreen on turvallinen istahtaa. Pöydän kansilevyä suojaa suuri lasilevy, joka on helppo pitää puhtaana. Vuosien saatossa rakentelemani miniatyyritalot ovat tulleet jäädäkseen ja niinpä ne saavat soluttautua luontevasti harrastehuoneeseeni. Ja koska kyse on todellakin harrastetilasta, on lähettyvillä myös muita erilaiseen harrastamiseen liittyviä elementtejä, kuten mm ompelukone.  Meikkipisteen valaistuksena on tavallinen kouluvalaisin sekä lähelle sijoitettu kirkasvalolamppu. Meikatessani nautin siis samalla...
Lähetä kommentti
Lue lisää