Ei mitään mullistavaa, eikä elämää suurempaa, vaan aivan tuikitavallisia asioita. Vain erään tuikitavallisen naisen tavallista elämää. Naisen, joka päätti alkaa dokumentoida elämäänsä. Naisen, joka päätti kehittää itseään ja päätti voida paremmin, usealla elämän osa-alueella. Naisen, joka alkoi tehdä sellaisia asioita, joista mieli hersyi ja että nainen koki saavansa aikaan, oppivansa uutta. Että hänestä jäi jälki. Ja että hän viimein oli alkanut ymmärtää elämänsä olevan tässä ja nyt. Että pala onnea oli juuri tässä.
Pala onnestain -blogi tulee olemaan varmaan minulle jonkinlainen päiväkirja ja harrastus. Aika löyhin ja keppoisin ajatuksin lähdin blogiani tekemään. Ajattelin antaa vain mennä ja tehdä sitä mikä tuntuu kivalle ja mistä minulle tulee hyvä mieli. Ajattelen ensisijaisesti tämän olevan minulle jonkinlainen työkalu etsiessäni kokonaisvaltaista hyvinvointiani ja löytäessäni onnenpaloja arjestani.
Matka. Se on sittenkin se tärkein.
-Teija
Kommentit
Lähetä kommentti